På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Anders Larsen gurut bealde, su bárdni Leif ja eamit Petra olgeš bealde. Govva lea Silvetvágis Návuonas.
|
Anders Larsen (1870–1949) lei Silvetvágis Návuonas eret. Son lei daid hárve sámiid gaskkas geat ožžo oahpaheaddjioahpu Romssa semináras ja son barggai oahpaheaddjin Reaššvuonas Álttás (1899–1902), Riehppovuonas, Náivuonas ja Jáhkovuonas Fálesnuoris (1895–97, 1902–18), Sáttiin Skániin (1918-20) ja Sodvigmárkkas Harstada lahka (1920–40). Ovttas vieljaidisguin son álggahii sámi aviissa Sagai Muittalægje, maid son doaimmahii. Larsen čálii vuosttaš sámegiel romána, Beaivvi álgu (1912), ja muitalusa mearrasámiid eallima birra, mii easka almmuhuvvui maŋŋil go son ieš lei jápmán, álggos dárogiel jorgalussan namain Om sjøsamene 1950:s ja originálagillii easka 1979:s namain Mærrasámiid birra. Dán artihkkala Larsen čálii girjjis Fornorskningen i Finmarken[1], mii almmuhuvvui 1917:s. Dalle go Sámi skuvlahistorjá 4 almmuhuvvui 2010:s mii leimmet dušše gávdnan oaniduvvon veršuvnna mii prentejuvvui Goaikkanasat-áigečállagis 1-1978. Prentiimet dalle dušše dan oaneduvvon teavstta sámegillii. Easka dán maŋŋá gávnnaimet ahte 1919:s almmuhuvvui girjjáš Ædnegiella skuvlain – 3 bitta samas jogaluvvum dam girjest "Fornorskningen i Finmarken". Dás interneahtaveršuvnnas mii dál almmuhit olles artihkkala nu go prentejuvvui namaduvvon girjjážis. |
Sameædnam amtast læk dal lagabuidi 5500 skuvlamana. Burist goalmadas oasse daina daihe 2000 birrasin læk samemanak. Buok Sameædnam gieldain assek samek. Guovddagæino, Garašjoga, Buolmak ja Unjarga gieldast assek, oažo dagjat, aive samelažak. Dasto læk Lævdnjast ja Rakeravjost bagjel 50 prosenta samek, ja maidai æra gieldainge læ buore oasse assin sabmelažak.
Manga baikest assek samet čoakkest – davja doares bælde moanak dalok, gost si harve læk dačai særvest, ja daggar baikin mattek si hui vadnasak darogiela. Sidast sarnuk sui diettalas aive same, ja go manak skuvlli bottek, de si æi adde æra go same.
Mu dieđost galgga læt dal Sameædnam amtast 66 prosenta birrasin samemanaid gæk dal juo æi adde æra gå same, algost go skuvlli bottek, daihe jos mi nuft lokkap atte Finmarkost juokke jage 200 samemana algget skuvla gæt æi adde ollinge æra go same. Dak ærasak dal vehaš gullek daro bæivalaš sagast, mutto dušše hui harvvek sattek sardnot daro. Dak læk daggar sidain gost dal dai gaskai sardnuk daro, daihe sist læk læmaš dačamanak dukkoraddam guoibmen.
Muttu gal hal skuvlast gal oppek daro, arval gal soames. Dab dat gal gartaš lossaden ja manaš njožet. Aido čæppemusak hal daddege mutton muddoi sattek čuovvut mielde gå šaddek 12–13 jage boaresen. Dak gæina læ ucceb navcak, æi adde favdnadet, vaiko 14-15 jage boarrasak, ja dak gæina læ jierbme oanahab bællai, si hal æi goassege skuvlamanadediæsek adde oapatæme darogilli. Davja go same manak læk oappam dam mađe atte si buorebut sattek čuovvot mielde, de læk si juo dam agest atte si heittek skuvla vazzemest.
Satta gal læt ollo æra mast dat maidai vuolgga. Daggar skuvlain, gost læ maidai dažamanak oppek samemanak jottelæbbut daro, daina go manak fargamusat oppek giela gutteg guiminæsek. Sæmma lakai jakam manaid internatskuvlain oappat jottelæbbut daro, dobbe gost dal gullek daro maidai maŋŋel skuvladimoi. Ollo dat maidai boatta oapatægje oapatamvuogest, lægo son čæppe ja gielalaš.
Oroši læme nuft atte daggar gielabarttest ferteši boccidet daggar gaibbadus mi i læk biettalæmest: Samemanai oapatægje fertte læt samegielalaš. Dasto vela: Samegiella fertte adnujuvvut jobe vækkegiellan ge, čilggit daid darogiel sanid ja dagjaldagaid maid same manak æi adde.
Moft dat læ dam aše harrai Finmarkost? Mu dieđost læk dal ain sameskuvla baikin lagabuidi 67 prosenta oapategjin gæk sattek same. Gosi buokak læk Tromsa seminarast oappam same. Muttpmak daina sardnuk same joksege burist, mutto mangas vieka moaivvaset. Hui harvve oapatægjenissonin gulla same, ja daddege mai galgaši sist lær æmbo darbbo sattet same, si gæk galggek æska alggid oapatet, guđek davja æi adde æra go same.
Ain læk arvvak oapatægjek gæk gullek same, mutto dai lokko uccan hui jottelet dađemielde go dat boarrasab oapatægjek balvalusast loppek. Dak nuorak, gæk dai sagjai bottek, æi dat sate same. Friasagjek Tromsa seminarast, gost samegiela oappatuvvui, erit heittujuvvui 1904. Gal dat mai 1905 mærreduvvui stuoradiggest vehaš ruđak skuvladirektøa duokkai, vai son makka satta nuora oapatægjek bigjat samegiela oappat go dat darbašuvvu. Mutto hui harvvek læk oappam samegiela dai ruđai gæželd. Daina maŋŋeb jagin læk nubbe nubbe maŋest bigjum oapatægjen same skuvlaidi, daggarak gæk æi gula vehaš ge same. Læk vel daggar internataskuvlakge, gost læk gosi dušše same manak, samegielalaš oahpategjitaga. Ja internataskuvlla mai adnuduvvu buorre skuvllan. Gullujek fal dagjamen: I læk darbbo samegilli.
Dat boatta dast atte min aiggaš daroduttejægjek læk dam oaivelest atte i obbanassige læk darbbo adnet samegiela vækkegiellan, ja atte dat dušše ajet darogieloappama go oapatægje satta same. Damditi læk maŋga oapatægje, gæk sattek vehaš same, mutto æi obbanassi anege dam vækkegellan, daihe adnek dam hui vadnaset. Ja ihan skuvla oaivebuin ge gal daideš boattet mikkege ravvemušaid atte adnet viššalet same vækkegiellan. Oapatægjest aldes læ davja valddo dalle, adna go same vækkegiellan vai i. Alma daroduttem ulbme læge maidaid dat: I sabme galga gullut skuvlast. Ja go olmuš dietta guđe guovlost biegga boatta, de son divvui ječas dam mielde. I olmuš læk æra go olmuš.
Moft samemanna dalle boatta aiggai daggar manaskuvlast, min aiggaš daroduttem lævga vuolde? Guoratallop dast dam aše væhaš. Nuftgo manai dappe juo læ, de læ sist hallo algget skuvla vazzet. Si bottek skuvli, læk davja algost hui avost, atte havske dal læ vuorddagasast: mutto lika davja si duonak biettatallek. Go si læk bæssam oaidnet buok, mi skuvlast læ sigjidi čajetet, de sist hallo nokka. Gielabartest si vaibbek farga. Æi si goit adde maid oapatægje halla darogilli, ja ædnag skuvllain i obbanassi ge adnu sabme vækkegiellan. Sist i šadda æra go «čokkat jaska». Mutto jierbme ja dærvasmannai læ dat juo nu vaivve ja juo nu luondo vuostai go i læk «mikkege dakkamuššan». Damditi dakka čallemdimo sidjidi nu buore go si bessek likkataddat sin smavva gieđaidæsek ja adnet sin jierme. Mendu uccan šadda davja samemanna oappat alggo skuvlajagin daggar skuvlast. Mon satam daggo sardnot nuft go mon ješ læm boattam dovddat, daina go mon læm læmaš sikke mannan ja oapatægjen same manai skuvlast. Ihan munnje læk baccam mikkege muittui dast maid mu oapatægje halai mu alggo skuvla jagin. Im mon addem su, daddege mon im galggam læm jura čuorbemusai særvest. Mendo uccan avkken šaddai munji dat skuvlavazzem. Mon goarranim, mu vuoigŋa oažoi bære uccan biemo. Mu siello vikkaduvai. Dak alggoskuvlajagik šadde čoaskes ja guorbba jakodagak mu oappam aigest. Oažžo dagjat, dak manne duššas, ja duššas mannam mannavuođa aigge i sate goassege ruoktot valddujuvvut.
Ja sæmma lækai gævva dat ænaš same manaiguim. Go olmuš galgga lokkat daihe gulddalet juoidda daggar gilli, maid olmuš i adde , de dat gafhadat vaibbada ja viesada olbmu. Skuvlast dal makka galgga samemanna oappat stavit, lokkat ja čallet daro, muttu i fal ædnegielas. Dal læ dušše Garašjogast ja Guovdagæinost gost samemanak vela harjetuvvujek skuvlast vehaš stavit ja lokkat same gilli.[1] Æreb dai baikid i læk gostge Finmarkost gost same manak oapatuvvujek same lokkat. Sin ædnegiela læ oalgoštuvvum. Danne æi oapa same manak, æi lokkat, æi ge čallet sin ædnegielasek. Æi si šat sate čallet ædnasæsekge girje sabme gilli.
Same-manna oappa davjest muttom lakai lokkat daro, davja ješ daddeke i adde maidege dast. Maidai sin bittaidæsek sattek si oappat lokkat bajeld, mutto go addejubme vaillo daihe læ vadnasab bællai, de dam oappamest i vuolge baljo mikkege.
Giella ajeta maidai samemana oappamest æra fagaid. Dainna alggo-skuvlajagin, gost mana vaibmo læ njuorademus, si addek uccan daihe i maidege dast maid oahpatægje muttala sigjidi ibmel birra, æi adde maidege dam čabbes ja dovddoičuoze muittalusast Bethlehæima mana birra. Skuvla-koara šadda davja dušše dabestæbme ja uccan bajasrakadussan. Dat alggovuođđodæbme kristalašvuođa oapatæmest goarran dam lakai. I bođeš ila ollo dietto geografi –, hisotria – ja luondo rika oapatæmestge, ja rekenastemest læk samemanak davja sagga maŋest. Daggo fertte olmuš duođa bælest bakkodet: "Vuoi, daid manna rieboid dadde juo".
Daina maŋeb jagin læ rika bælest dakkum ollo buoredam varas Finmarko skuvlaid. Læk rakaduvvum šiega skuvlaviesok, hakajuvvum buoreb oapatamrakanusak ja skuvlabævdek. Buorebut manak jukkujuvvum gukkeb skuvla-aigge, nuft atte dal dam dafhost læ buoreb go ouddal. Læk bajasceggijuvvum moanak internatak, davja aito sami gaski. Æi manak šat læk nu ædnag beivid skuvlain erit go ouddal, ja same manaid læ davja buorre dille internatain. Gæfhemusak ožžuk nufta biemo ja divšo. Buok dat læ maidai dugjum atte manak oppek dal æmbo skuvlast go ouddal. Dat olmai gi daid ašid vuoimebærrai læ ovddan doaimatam, læ skuvladirektøra Thomassen. Son lđ dakkam buore, go læ barggam internataid rakaduvvut. Mutto su oaivvel daroduttem aši harrai læ læmaš daggar, atte son i læk ožžom buokaid ječas mielde.
Æi læža galle same nuora gæk ovta daihe nubbe lakai æi læk vikkadattam sillusek skuvla daroduttem gæčeld. Nuftgo skuvlast ferrijuvvu same gielain, de læk si mieđai mieđai riebmam hilggot sin ædnegielasek. Davja oidnujuvvu dat, atte nu farga go same nuorak muttom muddoi læk oappam daro, de hæpanek si sardnot sin ædnegielasek ja æi sida šat gullat atte si læk same nalest. Dat læ suddo njælljad bakkom vuostai, ja suddo oamedovdo vuostai; dastgo jos olmuš galgga gudnijattet ačes ja ædnes giela. Go si oamedovdosek vuostai suddodek, de dat unokasta sin vaimo. Naggo šadda dam birra, maid si dakkek, ja maid si galgašegje dakkat. Dasto vurjek si ječasek go duojasi balategje. Si balatek atte dačak dal badjelgeččak sin, go si læk same šaddost. Danne si viggek čiekkat dam. Mu addejumest orro dat læme naft, atte samemanai bajas čuvgitusbargost ja bajagessejumest fertte læt siskeldas vikke, go nu davja same mnuoraiguim nuft gævva. Alma skuvlla galgga olbmu karaktera nannit, persovnalašvuođa stuorrodet, mutto min aiggasaš same-manai skuvllast su darodutten lagedes guim æi læk dak arjanak.
I suige dærvas ja albma kultura goit goassege viggat olbmu hilggot su ædnegielas, su sogas – jja ješ ječas, De hal læ hæjos lodde dat gi hilggo ječas bæse, dagja muttom sadnevagjas.
Igoson daro-oappam skuvlast sattaše oudeduvvot æra lakai? Mu oaivvel læ atte dat gævaše lakai, sattefal skuvla ulbme i læš maidai dat atte soarddet samegiela; mutte alma dam biettalek skuvla oaivemužžak.
Duššaš manna ollu skuvla divras aigge, jos samegiela i galga adnujuvvut skuvlast. Alggo-skuvlajagin, goas same manak æi adde daro, berriše skuvlast adnojuvvut sabme ædnab bællai, vai dam oappo olatifče daid smava mattajegjid. Girkko goir maidai adna same olatam varas særvegoddelatiodes. Ja maŋŋel čađa skuvla-aige galgaše adnut muttom dimok oapatam varas samemanaid lokkat ja čallet sin ædnegielasek. Muttom salbma ja lavla berriše si maidai bæssat oappat sin ječasek rakis ædnegilli. Šaltte gaskal skuvla ja sami sidai fertte rakaduvvut.
Mutto igo samemanak dalla galga oappat daro? Na, galggek, galggek gal. Rika oaivegiela sikke áigguk ja galggek samek oappat. Mutto æi si berre oastet golle nu gafhad divras haddai. Gal suige si daro oppek lika jottelet ja burist go dal, vaiko sabme vel adnojuvvuge æmbo skuvlast. Juokke samemannai galgaše læt daro-samegiel sadne girje gitti, daihe goit uccemusat religion oappogiejek maina læ bælle darro, ja bælle sabme. Mutto daggar oappogirjek æi læk min aiggas daroduttejegi miela mielde. Muttom oapatægje gullim rampastaddamen atte son dat gal valdi daggar girje erit same manst ja addi darogiel katekuismusa dam sagjai. Ja d galgaše same manai skuvlla rakaduvvut nuft atte si æi goassege heitte rakistæmest sin ædnegielasek ja sin sogasek.
Dastgo jos skuvlla fal satta addet skuvlavazzede stuorab ja albmadab skultura go dal, de sin soga-dovddo almaken stuorru ja allana. Dal juo manga mærkka orruk čajehæmen dam. Nuft oaidnep mi atte daina æmbo bajasčuvggijuvvum samin, gæk dal makka, dačaduvvam, daina læ davjemusat ænemusat soga dovddo. Mutto nu gukka go skuvlla i sate addet skuvla manaidi æmbo albmadabbo ja stuoreb kultura go dal, de duššalaš goarastaddam daroduvvam sami gaskast bocida.
Samemanai skuvlla ain vuordda reformašona (buoredæme). Vare boatte aiggasaš sami manai skuvlla sikke datoše ja nagadivče samidi buktet albmadabbo, dærvaæbbo ja stuoreb kultura likkon ja buristsivdnadussan same bælolbmuidi Norgast!
 |
Soames Anders Larsena ohppiin Riehppovuona skuvllas. (Govva: Anders Larsen)
T. h. Repparfjord skole 1907 |
 |
Duššas manna ollo skuvla divras aigge, jos samegiela i galga adnujuvvut skuvlast. Alggo-skuvla-jagin, goas same manak æi adde daro, berriše skuvlast adnujuvvut sabme ædnab bællai, vai dam oappo olatifče daid smava mattajegjiid. Girkko goit maidai adna same olatam varas særvvegoddelatoides. Ja maŋŋel čađa skuvla-aige galgaše adnut muttom dimok oapatam varas samemanaid lokkat ja čallet sin ædnegielasek.
Mutto æigo samemanak dalle galga oappat daro? Na, galggek, galggek gal. Rika oaivegiela sikke aiguk ja galggek samek oappat. Mutto æi si berre oastet golle nu gafhad divras haddai.
Samemanai skuvlla ain vuordda reformašona. Vare boatte aiggašas manai skuvlla sikke datoše ja nagadivče samidi buktet albmadabbo, dærvasæbbo ja stuoreb kultura likkon ja burist divnadussan samebæl olbmuidi Norgast.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4