På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.

Per Fokstad:

Måvt daroduttem læi mu guovddo mu mannavuođa beivin

Per Fokstad
(Govva: Finmarksbiblioteket)

Per Fokstad (1890-1973) lei oahpaheaddji Deanus ja lei su áiggi áŋgireamos sámegiela ja sámi skuvlla bealušteddjiid gaskkas. Su birra muitaluvvo eambbo Ragnhild Ravna artihkkalis Sámi skuvlahistorjá 2-girjjis ja Ragnhild Sandøy artihkkalis dán girjjis.

Dát artihkkal prentejuvvui dárogillii girjjis Hidle/Otterbech (red): Fornorskningen i Finmarken 1917:s.

Ovdal go Sámi skuvlahistorjá 4 almmuhuvvui eat lean nagodan gávdnat eará sámegiel teavstta go oanehis veršuvnna mii almmuhuvvui Goaikkanasat-áigečállagis nr. 1-1978. Muhto juste dan maŋŋá gávnnaimet muhtin arkiivvas boares girjjáža man namma lei Ædnegiella skuvlain. 3 bitta samas jorgaluvvum dam girjest «Fornorskningen i Finmarken». Das lei olles Fokstada artihkal sámegillii. Danin mii almmuhit dan dáppe interneahtaveršuvnnas.

Mu moadde jakkasaš oapategje bargost Sameædnamest ovta giellasægos skuvlagieldast, læ mu buktam dam oaidnet atte okta samemanna i lakkage oažo dam avke su skuvla aigest gå okta dačamanna. Dam diti læm mån šaddam jurdašet maŋas moft daruiduttem dalle læi.

Davja læ daroduttembargo bokte geččujuvvum dušše dam bællai, mi guoska áigalaš avkai ja doaimatusaide. Hui uccan læ jurdašuvvum moft daroduttem barggo avkota manai bajasgæssimi, mi læ oaiveašše skuvlain, nuftgo maidai læ vajaldattujuvvum atte dat nubbastutta sabmelaža nuft atte su luondoadaldagak æi oažo olles oudaldusa mi gaibbeduvvu jos sån galgga adnet su ællemes avke. Nuftgo dal læ, de šadda su ællemgævatus obba æralakai.

Ædnag olbmuk læk ožžom sin mannavuođa aigin skuvlain daid buoremus ja šærrademus muittoid. Ædnagak mainašek daid sin likkolæmus ja havskesemus beivid. Muttu ovta Sabmelaža mielast i læk nuft. Akkeden læ su muitost skuvlabæivek mannan.

Bonjákasa skuvla, 1918
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoakkáldat)

Olmuš muitta burist dam aige go vuostas gærde skuvlai bođi baloin ja arggodagain dievva, nuftgo sabmelaš læ luondost, muttu datteke ravas mielain ja mana vaimoin. Sust læi hallo dorvastet oapatægjai. Mutto dat doaivvo farga časkai: damditi go oapatægje sarnoi vierrogiela mi skajai su bæljai dego gukken eret, ja læi nu amas ja galmas. I maidege addaruššam! Ja dat i buktam maidege dorvolašvuođa mana ja oapatægje gaski. Mi satta dam dorvolašvuođa buktet? Aivetassi ædnegiella. Duššefal ædnegiella læi mattet sivdnedet dam oskaldasvuođa manavaibmoi mi galgga læt, jås manast galgga læt baikedovdo skuvlast. Duššefal samegiela bokte lifči usteblaš suogŋa čuogjam su bæljai liegosvuođain. Vuoi, man vagjedes ja akkedes bodušak ledje dak vuostas skuvladimok! Buok uvsak orru læmen lokkaduvvum![1] Maid sarnoi oapatægje? Roaddos læi su suobman, garras ledje su sanek. Dat ucca boduš moivesti su manasielo. Dat šærrades ravas miella sevnjudi. Dat manalaš virkkoivuotta nogai. I son duostam jærrat mange birra, vaiko læi sust hallo dasa. Son fertti dušše arvedet. I son ibmašides sardnom olgus, nuftgo mana davek læ. Dego lifči boaresvuotta juo suu juksam. Javotæbmen son šadai. Son læi dego okta mailmest.

Vissaset ædnagak jerrek: I go dat dille nubbastuvvan? I eisege! Gal olmuš muitta burist dam aige gå skuvlast čokkai ja filpoi dokko deike. Son læi dego soađđasi alde. I gullam son maidege mi addi gulddalam halo. Damditi i morranam goikko oapo maŋŋai. Son læi dievva akkedvuođain.

Duššefal ædnegiela bokte morran hallo oapo maŋŋai, ja daggobokte dæivatalla mana vaibmo, miella rappas, oappam miella buolla ja olmuš algga jurdašet. Dastgo vaibmo læ uksa jierbmai ja dattoi juokke olbmust. Buok mi lø lieggost, buorre ja havske, ravasa olbmu vaimo, ja ædnegiella rappa dam su liegosvuođaines. Galmasvuođa diti son dappai ječas. Hallo oapo maŋŋai i morranam mange guvllui. Mutto gal ædne sati du samegiel abes-girjen doallat su girjai alma baggotaga. Dastgo juokke sanest son gulai suottasi. Juokke sanest læi sisdoallo. Mutto go son algi stavvit abesgirje darogillii, de nogai lokkamhallo. Stavvalid son gal bijai okti su oapatægjes væke bokte. Mutto dak darogiel sanek æi davestam sillui. Juokkehaš dam arved atte daina vuostemuš skuvlajagin i siello ožžom biemo. Vuoi, man ollo hærvas ravve sanek ferttijegje rievdat mæda! Sanek mak legje dagjujuvvum buorre oaivelest, lifči læm vuođo-rakadusa vækken olbmu ællemest, ja daina lagin avken. Mutto dak æi addejuvvum. Skuvladimok šadde vaivven, ja nu guorosak ja gæfhek sistdoalo bælest.

Lokkam–bittak æi buollatam halo girjai, ja lokkanaŋggervuotta damditi nogai. I olmuš ožžom maidege addejume daina, vaiko oapatægje gal barggai viššalet dam ala atte sistdoallo juokke lokkambittast galggai addejuvvut. Mutto sistlokkam girje mielde darogilli oppujuvvui hui burist, ja dat lær ješ aldes hui mavsolaš. Mutto dam lakai vierrogiela lokkam šadda dego hægates maskin-barggo, mi vuolgga maŧkai go bijatalla. Lævsok mattujuvvujedje bajeld alma roakkaskættai. Olmuš dieđi namatet daid historialaš aiggid maŋŋalagai. Mutto son i diettam man birra son muittali. Son læi sæmma vises go ovdalge. - Aido sæmma lakai legje maidai geografi-dimok. Burist son mati gavpugnamai bajeld, mutto ænaš aigi satoi son sægotet gavpugnamaiguin daggaraš sanid nuftgo fabrika ja ruovdebadje, ja gaddi atte fabrik maidai læi muttom gavpug-namma. Olmuš bænta dajasgi daina lagin! Olbmu sist--oaidnem-vuokke ja addejubme fertti garžot! Uccan son dieđi. Su sielost i læm šaddo.

Bahab legje religionalašdimok. Skuvlast fertti son dušše bajeldmattet su lævsos. Addejume maŋŋai uccan jerrojuvvui. Buok baikek orru læmen ovta laganak. Muittalus Jesusa jabmem birra i guoskam æmbo su vaimoi go muittalus sivdnadusa birra. Oaivest legje dievva bibalčalabaikek, gažaldagak ja vastadusak, bajeldoppujuvvum ovta - Girkoeisevaldest asatuvvum - oappočilgitusast. Dak sagga mavsolaš baikek æi goassege šaddam addejuvvot, æi goassege šaddam jeđđitusan lossisboddoin. Daina lagin i šaddam kristalašvuođa oappo skuvlast bajasrakadussan. Jurda i bigjujuvvum maŧkai ja vaibmo i ožžom ælatusa. Oskohægga fertti goallot.

Mutto mi dast čuovui? Juokke jurdašægje dam arved. Lokkamballo časkai. Darogiel-lokkamest i lær ollo avke, vaiko-vel soames sadne addejuvvui. Darogiel bibal i addejuvvum dastgo sanek legje abmas. Sistdoallo i daina lagin oamastuvvum. Mutto manne dalle sabmelaš i loga du bibales - ædnegilli? Damditi go son i læm oappam lokkat samegilli. Darogiela son logai, mutto dam som i addam. Jos son galgai lokkat bibala samegillii, de son vuostašedin fertti stavvit su ædnes giela ja harjehaddat lokkat dam oudalgo son mati oamastet sistdoalo. Gi višša nu ollu barggat? - Mutto dat læ okta dæves ašše atte nu dat gævva juokkehažži gutte mannavuođa beivin i oažo harjanet lokkat su ædnes gilli. Juokke ođđasist algai læ giellalokkam vaddes barggo, čuvza gierddavašvuođa ala ja gaibed æljo. Gæčadekop moft dat luondo bælest læ. Čalbme oaidna sane. Mutto sadne galgga addejuvvut. Moft dat gævva? Čalmest vulgek gæinok sillui, gosa sadne dolvojuvvu ja addejuvvu, dat gæinok galggek luodasdallujuvvut ja šalkkejuvvut, jos olmuš galgga avke oažžot lokkamest – jos vuoiŋabarggo galgga gæppadet doaimatuvvut lokkam bokte, de galggek dak mađek jalgejuvvut lokkamharjanæme bokte. Mutto olbmust æi læm dak gæinok dolmujuvvum šalkkan lokkama bokte ædnegillii, ja damditi i mattujuvvum samegiella lokkujuvvut avkelakai. Damditi læi samegiela lossad lokkat. Olmuš læi daina lagin dam dilest atte i son mattam darogiela, ige samegiela lokkat addem lakai. Gavdne go vela bahab dille? Dieđogoikko i morranam lokkam bokte; ige vela darogiel sarne bokte. Mielastes guldalluvvui daro sardnejotte daihe pappa, go sardne dollujuvvui bajasrakadusačoaggemest. Mutto son i nagadam boktet goiko Ibmel sane maŋŋai, jos son fal sarnoi darogilli. Ja daina lagin i oppujuvvum adnet gudnest Ibmel sane sardnedægje. Kristalaš ællemduottavuođak uccan adnujuvvujed\gje avverest.

Jos okta same sardnedægje doalai sarne, de su sanek gal deive olbmu vaimo. Mutto davja son doalai su sarnides boarrasæbbo olbmuidi, ja damditi manne su sanek nuorakaža oaive bagjel.

Dam uccanaš bajasgessujume kristalašvuođa guvlui ožžujuvvui baikest-vanhemdalost. Dat læi ædne barggo. - Mutto fargga oroi olmuš ječas mielast obba olmai. Baikke bagjelgeččujuvvui! Dađemielde go jagek manne ja olmuš šaddai 13–14 jakkasažžan, šaddai bajasgæssembarggo gaččat æmbo skuvla ala. Duođalaš sagak hallujuvvujedje ucceb ja ucceb baikest, ja go ædne algi hallat dai ašši birra mak guske vaibmoi, de datoi olmuš erit gaidat gullamest, daihe son solli æra guvlui. I olmuš sattam sagašguššat dai ášši birra samegillii: dat oroi læmen nu imašlaš ja bođi nu mendo lakka. Manne daggaraš amas dovddo? Damditi go olmuš læi hárjanam gullat daid divras ašši birra vierrogillii, ja uccam addejuvvui. Vierrogiella orro læmen nu gukken skadjamen ja mendo gæfhe ja galmas. Go olmuš læ gullam dušše vierrogiela ja fakka oažžo gullat su ædnesgiela, læ sæmma dilest, go dat olmuš gutte gukka læ veddojuvvum sevdnjis lanjast (ovta viesost) ja boatta čuovgas oudi; son i darja čuovga. Čalmek dattuk buollet.

Dak čanastagak mak čadnek baike ja mana okti, boatkanaddek dađestaga. Samegiella adnujuvvui su oppatusgiellan, vaikovel ješ i mattam darogiela: hæppad læi sabmelažžan læt: dam legje su daro ganddaguoimek dagjam. Dađimielde son algi fuonašet su nalest ja adnet dam bogustakkan.

Mutto juokkehaš gutte veha jurdaš dietta atte dak i læk imaš. Go ædnegiella i oappatuvvu mannan, de dat vajaldattujuvvu ja adnu bagjelgæčatussan, ja gutte su ædnegiela, mi læ olmuš nale valdo–oabme, bagjelgæčča, son sæmmast maidai olgušta ja bagjelgæčča su olmuščærdas. - Daina lagin æi nakcam vanhemak æmbo doallat dam govva mi læ darbašlaš, doallam diti baikečuokkes. Baikečanastagak boaŧkanegje rasta!

Ædnag aššek lifči læm æralakkai sust, jos ædnigiella, olmuš–šlajai bassamus oabme, læi adnujuvvut gudnest! Dat stuorra danska værsadakke Grundtvig [2] dæivva aibas riekta gå son dagja: «Ædnegiela siste ælla vanhemi vuoigŋa buolvast bulvi ja dam siste sugat vaibmo».

Sami buorre ællemgærde davek, mak dolušaigi adnujuvvujegje buorre arben, æi æmbo adnujuvvum mavsolažžan. Olmuš læi dego gaskal-guovte! I son diettam vissa mi son læi. I eisege son læm oamastam daro kultur, daroi jurdašam vuoke læi sudnji amas. Mutto i goitom dovdam son ječas čadnujuvvum lagabuidi su olbmuidasas. Son læi dego okta virolaš girdašægje, dego okta šaddo alma ruottastaga; son læi šaddam navcates niegadægje. Vierrogiela bokte læi son šaddam okta manna gutte læ massam hærvas vaimogova. Buok son aigoi barggat, mutto i mikkege valgganam. Buok legje dušše aiggomak!

Olmuš bođi ganddan daro-mannaiguim okti, ja daina son oappai vehaš daro giela hallat, dam mađđe atte son birggetalai. Mutto æi dak læm buok aige ædne buormus manak, gæina son særvašgušai; si oapategje du hallat nuski. I dat orrom læmen nu faste garrodet darogilli go samegilli. Ædnesgilli i son ožžodam ječas dagjat fastes sanid. Dat datoi čuoppat su vaimo! Garrodebme samegilli læi sudnje alvosvuota!

Nuftgo namatuvvum oudalist oapai olmuš uccanaš darogiela du daro ganddaguimiguim, ja dat læi ollo vækken skuvlast daina maŋŋemuš skuvla-jagin. Olmuš oažoi æbmo halo čuovvuot mielde ja darkkelæbbot guldalet. Mutto son i mattam vastedet æra go juo ja i dađemielde go gačaldagak gaibedegje vastadusaid. Muttomin buli vastadus baksami alde, ja go vasteduvvui de šaddai dat belotakki-riekta ja diettalassi boastot olgussardnujuvvut, ja vavdademin. Dat oroi læmen hærvvai daro manaidi, ja si alma varottaga nistetegje gavnasid. Gal dat juo guoskai gudnai! Son manati su elcesluottem. I orrom son ječas mielast mattemen maidege æmbo. Luonddo ja dat orromest oappamhalo nogai. Olmuš šaddai fuolatæbmen ja slieđasen, ja nu mendo bajabælalaš. Dam rajest adnigođii son gačaldagaid vaiven, uccan son smiettai. Njuofča oroi læmen dego darvvanan gadnai.

Jukkehaš dam arved atte i daina lagin šaddam olmuš hallat ollo skuvlast. I son goassege sardnom su oaivvelides olgus. Gal son gulai atte daromanak muittaledje sin læfsodæsek juokke sane. I olmuš ožžon gullat ædnegiela skuvlast. Damditi læi balotatte atte su vaimo-dovddo dappašuvai, vaimohægga fertti goallot.

Go olmuš læi lokkam gukka darogilli, ja daina lagin vaibbadam njuokčames ja gæppaides, de sust šadai hirmos aibašæbme ædnegiela maŋŋai. Mon jakam atte dam olbmast læ riekta gutte dagja ædnegiela birra čuovovaš sani: - Jos mon galgam du dievasvuođa masset, vuoi, dalle mun devdujuvvum daina bačča morrašin maid ucca manaš dovda do dat gaiketuvvu erit dam liegga ædne raddest".

Nu læi daroduttem mu guovdo; aido sæmma lakai dæivva dat ædnag samemanai guovdo odna dam bæive - stuorab ja ucceb mærest. Mutto go Sabmelaš oažžo uccamaš bajasčuvgitusa su ædnesgilli de son arvost adnegoatta iečas ja su nales. Go son oappa gudnijattet samegiela, su čuogjeles, hærvas gielas, de son šadda danin olmušen gutte læ devdujuvvum čuovgeles mitobacin.


[1] Oapatægje læi galle samegielalaš, mutto son i adnam samegiela skuvlast vækkegiellan.
[2] Nikolai Frederik Severin Grundtvig (1783–1872), dánska báhppa, girječálli, historihkar, sálbmačálli, álbmotčuvgeheaddji ja politihkar. Norggas son lea eanemus dovddus «álbmotallaskuvlla áhččin». (doaim.)


Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4