Lasseartihkkal Sámi skuvlahistorjá 2-girjái. Davvi Girji 2007.
Inger M. Olsen:
Sámi joatkkaskuvlla jearahallamat
 Inger Margrethe Olsen, 1984
(Foto: Svein Lund) |
Dát jearahallamat almmuhuvvojedje Sámi Áigi-aviissas 01.06.1984.
Inger Margrete Olsen (1956–2009) lei dalle Sámi Áiggi journalista. Son lei Unjárggas eret. Son váccii oahpaheaddjioahpu Álttás ja sus lei liigeoahppu sámegielas. Son bargai ee. oahpaheadjin Láhpoluobbala skuvllas, Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas ja Sámi allaskuvllas. Son barggai maiddái Isak Saba-guovddážis Unjárggas. Inger M. Olsen čálii maiddái mánáidgirjjiid ja teahterbihtáid.
Jon Eldar Einejord (1939–2007) lei Skániin eret. Sus lei sámegiela váldofága ja universitehtaoahppu historjjás, dárogielas ja suomagielas. Son lei Sámi joatkkaskuvla oahpaheaddjin 1969 rájes, ja rektor 1975-97. Son lea čállán artihkkala Sámi skuvlahistorjá 3-girjjis.
Arne Nystad (1945–) lea Kárášjogas eret. Sus lea universitehtaoahppu realfágain ja lea bargan oahpaheaddjin Sámi joatkkaskuvllas 1969 rájes. Son lea maiddái leamaš skuvlla ráđđeaddin ja inspektevran. Sus lea leamaš máŋga doaimma oahpaheddjiid servviin, ja son muitala das Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis. Son lea penšunista 2012 rájes.
Dan artihkkala maŋŋá bođii váidaleamit skuvllas jođiheddjiid čuoččuhusaide, ja 08.06.1984 lea seamma journalista jearahallan oahpaheaddji geas lea eará oaidnu das mii lea boastut skuvllas. |  Jon Eldar Einejord
(Foto: Arne Nystad) 
Arne Nystad
(Foto: Per Lars Tonstad) |
Kárášjoga Sámi Joatkkaskuvlla hoavda, Jon Eldar Einejord: I oktage beroš
Sámi joatkkaskuvla ii leat sámi skuvlla eará go dušše namas. Sivva dasa lea ahte ii oktage beroš skuvllas. Sámi organisašuvnnat, skuvlla oahpaheaddjit, hálddahus ja oahppit skuvllas leat áigá jo heaitán berošteames. Eat mii nágot ieža soahtat eiseválddiiguin veahki haga. Ná lohka Kárášjoga Sámi Joatkkaskuvlla hoavda, Jon Eldar Einejord Sámi Áigái.
Kárášjoga joatkkaskuvllas ožžot sámegielat oahppit dušše vuosttas jagi oahpu sámegillii. Dalle vázzet dárogiellagat ovtta joavkkus, ja sámegiellagat fas nuppi joavkkus. Nubbi ja goalmmát jagi fas vuoittáhallet sámegielagat dainna go ii dárbbaš go okta dárogielat oahppi ovtta joavkkus, de jorgaluvvo oahppagiella dárogiellan. Nuppi láhkái sáhttá maid nu leat ahte vaikko livččii ge joavku gos leat dušše sámegielagat de eai oaččo oahpu sámegillii go oahpaheaddji ii máhte sámegiela.
– Vaikko mii hui garrasit muđuid leat čadnon Norgga lágaide, de eai bearráigeahča ahte oahpaheaddjit máhttet oahppiid eatnigiela. Dat de han lea čielga pedagogalaš gáibádus muđuid Norgga skuvllain. Oahpaheaddjit geat eai máhte sámegiela, eai galggaše oažžut bistevaš virggiid sámi joatkkaskuvllaide ovdalgo leat oahppan sámegiela ja váldán sámi servvodaga oahpu.
Sámi Joatkkaskuvlla stivra lei divvon dán gáibádusa girko- ja oahpahusdepartementii, muhto sihke Norgga Lektorsearvi ja departemeanta manne vuostá. Lektorláhka oaivvildii ahte dát šattašii liige gáibádus oahpaheaddjiide. Einejord jearrá ahte ii go leat liige gáibádus sámi oahppiin go oahpu fertejit dárogillii oažžut.
– Min áigumuš lea oppa skuvlii oažžut sámi sisdoalu. Dan eat sáhte čađahit nu go dilli odne lea. Go oahppit, vánhemat, sámi organisašuvnnat ja servvodat muđuid ge ii beroš mis, de lea váttis rievdadit dili. Dán skuvllas berrešii lunddolaš oahpahit sámegillii unnimusat. Maiddái fágasisdoallu sáhtášii ollu eanet sámi sisdoallun dáhkkot. Dát lea ollu oahpaheaddjiid duohkin, nu go earáge juohke skuvllas, lohka Einejord.
Einejord maiddái oaivvilda ahte oahponeavvuid vátnivuohta dahká dili vel heittohin, muhto son ii jáhke ahte ekonomalaš dilli lea áidna mii gáržžida sáme oahppiid oahpu. — Oahppit ieža eai oro berošteamen dilis. Lea váttis hálddahusas ja oahpaheaddjiin čujuhit oahppiid heajus dillái go ieža eai jienát maidige. Eaige Sámi medijat leat menddo ollu beroštan min dilis. Dat maid dieđusge dahká váttisin buktit gáibádusaid, dadjá Jon Eldar Einejord.
Sámi joatkaskuvla inspektøra, Arne Nystad: Sámi joatkkaskuvla lea dáža skuvla
– Kárášjoga sámi joatkkaskuvla lea dáža skuvla. Dat lea ráhkaduvvon dáža lágaid mielde, veaha dušše heivehuvvon sámiide. Mis lea uhccán vejolašvuohta oažžut sierralágán sámi sisdoalu fágaide, vaikko muhtin fágain leat geahččalan. Dáža oahppoplánat gáržžidit min vejolašvuođaid, dadjá sámi joatkkaskuvlla inspektøra. Arne Nystad Sámi Áigái.
Arne Nystad, nu go skuvllahoavda Einejord, oaivvilda ahte oahppiin ja oahpaheaddjiin Iea uhccán beroštupmi skuvllas. Muhto Nystad maid sivaha skuvlla hálddahusa gosa ieš gullá.
– Min bealis lea seamma uhccán beroštupmi. Mis eai leat šat olmmošlaš návccat dákkáriin bargat. Maiddái heajos ruhtadilli gáržžiida min vejolašvuođaid, lohká Arne Nystad. Arne Nystad ii jáhke dilli buorrána ovdalgo mearridanvuoigatvuohta skuvllaáššiin fievrriduvvo sámiide. Dál lea Norgga Joatkkaskuvllaráđis buot mearridanvuoigatvuođat. Joatkaskuvlaráđis čohkká dáža konsuleantan sámi skuvllaáššái maid.
– Dát konsuleantavirgi ferte sirdojuvvot Sámi oahpahusráđđai, Sámi oahpahusráđis ii leat dál sierra konsuleanta gii hálddaša sámi joatkkaskuvllaid áššiid. Sámi oahpahusráddi lea dássážii dušše bargan vuođđoskuvllaáššiiguin, ja lea dál áigi ahte bearráigeahččagohtet joatkkaskuvllaid maid, oaivvilda Nystad.
Arne Nystad maid oaivvilda ahte sámi joatkkaskuvllas galggašii bággu juohke oahppis lohkat sámegiela. Dál ožžot ieža válljet. Nystad maid jáhkká ahte oahppit očcošedje ollu buoret fálaldagaid jus oahpaheaddjit máhtášedje sámegiela.
Lea go son Sámi skuvla?
Lea go sámi joatkkaskuvla sámi skuvla? Dán gažaldaga divuimet oahppiide ja oahpaheaddjiide skuvllas.
Anders Tornensis, oahppi
– Lea váttis dadjat lea go sámi skuvla vai ii, muhto mis lea gal menddo unnán sámi sisdoallu fágain. Sámegiella gal lea dieđusge sierra fágan, muhto livččii gal ollu álkit jus oččošeimmet buot oahpu sámegillii. Muđuid gal šaddat vuos jurddašit sámegillii, ja de jorgalit dárogillii. Dat šaddá ollu váttáseabbun midjiide go dážaide. Mun gal maid váillahan girjjiid sámegiela birra ja sámegillii. Dál šaddat ollu seammáid lohkat, ja ollu stensiillaid ja kopiaid geavahit. Dat ií leat dohkálaš.
Geir Kjellmann, oahppi
– Dát ii leat sierra sámi skuvla. Mun gal in dovdda ahte mun váccán sierra sámeskuvllas, ja in ge beroš nu stuorrát das. Dattege ádden jus sámi oahppit gáibidit visot oahpu sámegillii. Sámi joatkkaskuvllas maid lea erenoamaš ovddasvástádus sámi oahppiid oahpaheames.
Leif Eriksen, oahpaheaddji
– Dát lea ja ii leat sámi skuvla. Dát lea aidná skuvla gos sáhttá válljet sámegiela eatnigielaoahppun ovdal dárogiela. Dáppe maid sáhtát eará fágain oažžut oahpu sámegillii vuosttas luohkás. Muhtin fágain leat maid sámi sisdoallu, nu go omd. birasoahpus ja historjjás. Dat lea dieđusge oahpaheaddjiid duohkin.
Dattege eat sáhte gohčodit dán skuvlla sierra sámeskuvlan. Mii fertet čuovvut dáža skuvlalágaid, ja maiddái ekonomalaš dilli gáržžida vejolašvuođaid.
Kjell Sarre, oahpaheaddji
– Lea, dát lea sámi skuvla. Eanaš oahppit ja oahpaheaddjit leat sámit, ja oassi oahpposisdoalus lea erenoamaš sámi sisdoallu. Dán oainnán mun deaŧaleabbon go dan ahte oahpaheapmi galgá leahket sámegillii. Dan maid ferte bearráigeahččat ahte fágasisdoallu dán skuvllas lea seamma dásis go eará joatkkaskuvllain Norggas. In munge ane giela nu deaŧalaččan ahte buohkat skuvllas fertejit hállat sámegiela.
Sámi skuvlahistorjá 2